KUKOISTIKO HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TALOUS ENNEN MAAKUNTALIITOKSIA?

  Tuli tuo otsikossa mainitsemani kysymys mieleeni, luettuani tiistaina (29.10) eräässä toisessa blogissa nimimerkki ”Äly hoi, älä jätä” julkaiseman kommentin.

  Ajattelin, noinko yksinkertainen voi laskutapa olla! Eikö todellakaan ”vanha” Hämeenlinna saanut mitään muuta, kuin liitäntä-kuntien velat niskoilleen? Eikö minkäänlaista arvon-lisäystä tuonut esim. Kalvolan liittyminen kaupunkiin? En tiedä mitään Hämeenlinnan taloudellisesta tilanteesta ennen kuntaliitosta, koska siitä ei mielestäni pidetty kovin suurta keskustelua.

  Luulen, että ajatukset tehdystä kuntaliitoksista ovat paljolti tunne-asioita. Vieläkin ovat varmaan voimassa käsitykset ”te ja me”. Olen kuullut monen Iittalassakin sanovan, että vain huonommaksi on mennyt kuntaliitoksen jälkeen.

  Varmaan on blogistienkin joukossa on ”tietäjiä”, jotka pystyvät laskemaan euro-määräiset edut tai haitat, joita kuntaliitoksen jälkimainingeissa ehkä paljastuu…

  Sitten nimimerkki ”Äly hoi, älä jätä”-kommenttiin. Siitä loisti negatiivisyys ja tyytymättömyys (ehkä yksisilmäisyyskin). Ymmärrän kirjoittajan käämien olleen lähellä kärähtämis-rajaa, hänen reagoidessaan ja purkaessaan vihaansa illan hämyssä! Tästä merkkinä esim. hänen tyytymättömyytensä rajojen muotoon. En tiedä, haluaisiko hän Hämeenlinnan olevan ympyrän muotoinen, vai neliskanttinen…vai mitä?

  Skeptinen olen myös hänen väittämäänsä silloisen Hämeenlinnan ja liitettävien maalaiskuntien erilaisista elinkeino-rakenteista. Minkähän lainen ”tieteellinen tutkimus” mahtaa olla sen ajatuksen tukena?

  Yhteenvetona: jos kaikki on ”päin persettä”, ei siihen juuri muuta neuvoa ole, kuin että muuttaa toiselle paikkakunnalle…

  Tuli vähän ironisoitua nimimerkki ”Äly hoi, älä jätä”:n kommenttia toisaalla blogeissa…Anteeksi? Ei millään pahalla! Kärttyisyys on inhimillinen ominaisuus, ja olen omalta osaltani huomannut sen (valitettavasti) lisääntyvän vuosien mittaan. Huumorintaju on mielestäni huomattavasti parempi luonteen-piirre!  Tapsa

8 kommenttia artikkeliin “KUKOISTIKO HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TALOUS ENNEN MAAKUNTALIITOKSIA?”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Tapsa!
    Ennen liitosta Hämeenlinnalla oli jo Innopark- ja jäähallikuprunsa. Esim. Kalvolasta kaupunki on myynyt omaisuutta alijäämiemme verran ja alihintaan. Noin 250 kerrostalo-osaketta myytiin parin kymmenen tonnin keskihintaan kylän keskeltä. Päiväkotia täällä rakennetaan, johon kaupunki sai porkkanarahansa vajaa neljä vuotta sitten. Kaupungin kattamaton alijäämä on Kalvolan viimeisen tilinpäätöksen suuruinen. Ei liitoskunnat kaupunkia konkkaan vie.
    Johto puhuu kaupungin veloista ikäänkuin kaupungin yhtiöillä ja liikelaitoksilla ei olisi alijäämiä ja velkoja ollenkaan.
    Kalvolassa meno jatkuu ennallaan. Emme voittaneet emmekä hävinneet liitoksessa mitään. Palvelut pelaavat vanhuksien kotihoitoa lukuunottamatta. Nekin pelaavat, jos pääsee systeemiin sisään.
    Tämän vaalikauden jälkeen on tosi kyseessä t. Hessu K.

  2. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Noin minäkin olen ajatellut, että se on ihan turhaa narista, että Hämeenlinnan huonontuneeseen taloudelliseen tilanteeseen olisi syynä kuntayhdistyminen!
    Ihan hyvin voi ajatella (päinvastoin kuin nimim. ”Äly hoi, älä jätä” antaa ymmärtää), että Kalvolan veronmaksajat ovat saaneet alkuperäisen Hämeenlinnan velkoja niskoilleen!
    Yhdessä ollaan, ja yhdessä maksetaan…
    Ja kuinka monet kalvolalaiset käyvät ostoksilla kaupungin liikelaitoksissa, ja kuinka monet käyvät töissä keskuspaikassa. Ennenhän niistäkin tuloista maksettiin vero Kalvolan kunnalle. Nyt tulevat verorahat yhteiseksi hyväksi…eikös se ole hyvä? Terv! Tapsa

  3. avatar Äly hoi, älä jätä! sanoo:

    Terve Silvon Tapsa! Täytyy kommentoida tänne, kun kommenttini on innoittanut kokonaiseen blogimerkintään.

    PARAS-hankkeen yhteydessä tehty kuntaliitos oli taloudellisesti huomattavan tappiollinen poliittinen päätös vanhalle Hämeenlinnalle ja vanhoille hämeenlinnalaisille. Tuolla kuntaliitoksella sosialisoitiin naapurikuntien velat kanta-Hämeenlinnan veronmaksajien hartijoille. Nykyisessä poliittisessa retoriikassa muiden velkojen sosialisoimista omille hartijoille kutsutaan vastuunkantamiseksi; yleensä vielä fantastista -huutojen ja mehän tienataan tällä -toteamusten kera.

    Kuntaliitosten taustalla lienee ollut halu toteuttaa valtakunnan tasolta ohjattavaa kokoomuslaista keskityspolitiikkaa, jolla tavoitellaan ihmisasutuksen keskittämistä kerrostaloasumiseen kasvukeskuksiin ja maaseutujen autioittamista. Tälläisella politiikalla mahdollistetaan alueellinen väestönkasvun lisäys ja tehdään Suomesta entistä enemmän vientiriippuvainen valtio. Viimeksi mainittuun viittasin kommentissani, joka innoitti sinut tähän blogikirjoitukseen, siinä kohdassa, kun sanoin kanta-Hämeenlinnan ja liitoskuntien eroavan toisistaan merkittävästi elinkeinorakenteen osalta. Kaikki liitoskunnat ovat enemmän tai vähemmän maalaiskuntia, joissa keskeisenä elinkeinona harjoitetaan elintarviketuotantoon liittyvää maatalous- ja viljelytoimintaa – toisin kuin kanta-Hämeenlinnan alueella.

    Maatalouteen ja viljelytoimintaan perustuva elinkeinoharjoittaminen ei ole nykymuotoisessa tietoyhteiskunnassa taloudellisesti yhtä tuottavaa liiketoimintaa kuin esimerkiksi teollisuustuotanto, jota yleensä harjoitetaan kaupungeissa. Siitä syystä on luonnollista, että paikalliset yritykset ja veronmaksajat eivät pysty kerryttämään verovaroja kuntalaisten yhteiseen hyvään yhtä paljon kuin kaupungeissa pystytään. Tässä tullaan kuitenkin sellaisten ihmisten perustavanlaatuisimpien tarpeiden piiriin kuin riittävä ravinto, riippumattomuus muista ja turhien riskien välttäminen.

    Ihminen pysyy elossa ilman huipputeknologiaa, mutta ihminen ei pysy elossa ilman riittävää ravintoa. Tämän vuoksi on perusteltua tukea maatalous- ja viljelytoimintaa valtiollisella tasolla ja jakaa enemmän valtionosuuksia maalaiskunnille kuin kaupungeille. Lisäksi koko maan pitäminen asuttuna ilman minkäänlaista keskittämispolitiikkaa on arvo ja saavutettu etuus itsessään. Sellainen on edesvastuunta toimintaa, että taloudellisen kasvun tavoittelun lomassa ei varauduta mahdollisen poikkeustilan tai muun katastrofin aiheutumiseen Suomessa, vaan kaikesta toiminnasta pyritään tekemään mahdollisimman tehokasta kapitalismin ehdoilla. Esimerkiksi se ei ole mitään vastuunkantamista, että Suomesta tehdään koko ajan vähemmän omavaraisempi valtio elintarvike- ja energiatuotannon suhteen, koska ”elämme globaalissa maailmassa” ja ”koska emme voi sulkeutua muulta maailmasta”. Emme me voi luottaa sokeasti siihen, että sitten, kun meidän kohdallemme sattuu on jokin hätä, muut tulevat hätiin.

    Yleensä kuntaliitoksissa häviäjiä ovat kaikki kunnat. Rikkaimmat kunnat joutuvat sosialisoimaan muiden kuntien velat hartijoilleen ja maalaiskunnat joutuvat luopumaan palveluistaan, koska suurkunnissa palvelut keskitetään kasvukeskuksiin. Tämä kehitys johtaa siihen, että valtio tarjoaa keppiä reuna-aluiden asukkailla vähitellen enemmän ja enemmän, jotta nämä siirtyvät – jos eivät vapaaehtoisesti niin ainakin pakolla – asumaan kasvukeskusten kerrostaloasuntoihin. Nykyisin Hämeenlinna pyrkii ”kehittymään” kasvukeskukseksi hinnalla millä hyvänsä. Siitä kertovat muun muassa viimeaikaiset suuruudenhullut hankkeet kuten Verkatehdas, moottoritien kattaminen ja Engelin ranta-alueen rakennuttamissuunnitelmat. Mainoslauseena näille hankkeille on käytetty mielikuvamarkkinoinnin lisäksi sellaisia iskulauseita kuin ”muutama vuosi sitten Hämeenlinna oli Etelä-Suomen suurin hautausmaa”.

    Nyt, kun näitä kuntaliitoksia sitten taas ollaan tekemässä lisää ja lisää, voitaisiin joskus pysähtyä aloilleen hetkeksi ja miettiä rauhassa, että mitä vikaa siinä Etelä-Suomen suurimmassa hautausmaassa oli aikoinaan? Tällä hetkellä, kun Hämeenlinna ei ole enää Etelä-Suomen suurin hautausmaa, kaupunkimme talous on kuralla, rikollisuus ylittää kansalliset keskiarvot ja kaupunkimme rajat ovat paisuneet kuin pullataikina lähennellen maakunnan kokoa. Onko Hämeenlinnan suurkunnassa asiat paremmin nykyisin kuin Hämeenlinnan hautausmaa-aikaan aikaisemmin? Minun mielestäni eivät ole, mutta tämä johtuu osittain siitäkin, että valtio on lisännyt kuntien kontolle kaikenlaisia älyttömiä lisätehtäviä ja -vastuita samaan aikaan, kun ihmetellään, miksi suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus on uhattuna.

    Janakkala on malliesimerkki hyvin hoidetusta vahvasta peruskunnasta, sillä se on pieni, vakavarainen ja yhteisöllinen pikkukunta. Siellä kuntapäättäjät eivät keksi mitä hulluimpia ideoita vuodesta toiseen vaan kuntapäättäjät keskittyvät hoitamaan omien kuntalaistensa peruspalvelut ja -tarpeet kuntoon ennen muita asioita. Tällä tavalla normaalin kunnan pitäisi toimia. Kun kunnanrajat ovat järkevänkokoiset, kunta muodostuu paikallisyhteisöstä, joka jakaa vahvan tunteen yhteisestä edusta. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, että ylimääräisiä asioita, kuten sirkushuveja kansalle muun muassa paikallisteatterin muodossa, järjestetään talkootyönä eikä veronmaksajilta pakkovallalla kerätyillä varoilla. Janakkala ei ole myöskään taloudellinen kriisikunta, vaikka se on neljä kertaa pienempi kunta kuin Hämeenlinna. Kunnan suuri koko ei ole taloudellisen tehokkuuden tae – yleensä päinvastoin.

    Tällaisessa taloudellisessa ja väestörakenteellisessa tilanteessa Suomella ei pitäisi olla varaa väkisin toteutettavaan ja suurkuntiin perustuvaan kuntarakenneuudistukseen. Meille kansalaisille ei ole esitetty mitään perusteltuja laskelmia siitä, minkälaisia taloudellisia voittoja kuntaliitoksilla saadaan aikaan. Sen sijaan meille on esitetty löysää mielikuvamarkkinointia kuntarakenneuudistuksen autuisuudesta vetoamalla muun muassa ”vahvoihin peruskuntiin”, ”hyvinvointivaltion säilyttämiseen” ja ”peruspalveluiden turvaamiseen”. Kuntarakenneuudistuksen varjopuolia kuten lähidemokratian heikentymistä, paikallisväestön yhteisöllisyyden katoamista, maaseutujen autioitumista, vientiriippuvuuden kasvua ja omavaraisuusasteen heikentymistä on pohdittu huomattavasti vähemmän, jos ollenkaan. Historiallisista syistä johtuen suomalaiset ovat kasvaneet lammaslaumaa muistuttaviksi hallintoalamaisiksi, jotka eivät uskalla vaatia omien kansalaisoikeuksiensa toteuttamista omassa kotimaassaan vaan määkivät kiltisti laumanjohtajille.

    Sitten lopuksi vielä siihen, että mitä tulee suur-Hämeenlinnan rajojen muotoon, niin mielestäni on surkuhupaisaa, että Kalvolan yhdistää Hämeenlinnaan Hattulan takaa kiertävä kapea suikale maa-aluetta. Käytännössä Kalvola on Hämeenlinnalle eräänlainen satellittikunta jossain Hattulan takana, sillä kyseinen kaistale ei ole kovin aktiivisessa käytössä, koska sillä kohtaa ei mene mitään suurempaa maantietä eikä sillä alueella ole merkittävää ihmisasutusta. Onko Silvon Tapsan mielestä tuollainen ratkaisu järkevä toimintatapa tehdä kuntaliitoksia? Liitetäänkö seuraavaksi Riihimäki Janakkalan takaa Hämeenlinnaan lohkaisemalla kapea kaistale Janakkalan puolelta osaksi Hämeenlinnaa, jotta maantieteellinen liitossuhde syntyy kartalle?

  4. avatar Äly hoi, älä jätä! sanoo:

    Tuohon jälkimmäiseen kommenttiisi. Ymmärsinkö oikein, että mielestäsi on turha narista sellaisista poliittisista päätöksistä, jotka ovat suorassa syy-yhteydessä seuraukseen? Esimerkiksi kuntaliitos Lammin kanssa lisäsi Hämeenlinnan velkataakka hämeenlinnalaisten veronmaksajien hartijoille, mutta Hämeenlinnan huonontuneeseen taloudelliseen tilanteeseen on ihan turha pitää syynä kuntaliitosta Lammin kanssa?

    Toiseksi, en minä ole väittänyt mitään sellaista, etteikö Kalvolan veronmaksajat olisi sosialisoineet Hämeenlinnan veronmaksajien velkoja hartijoilleen kuntaliitoksen yhteydessä, sillä minä en osaa sanoa, oliko Kalvolan taludellinen tilanne parempi ennen vai jälkeen kuntaliitosten. Keskeistä on kuitenkin huomata, että tässä kuntaliitoksessa Hämeenlinna ei ollut ainoa, joka hävisi. En ole väittänyt tällaista vaan ainoastaan maininnut, että Hämeelinna oli yksi häviäjistä.

    Tuo asenne, että ”yhdessä ollaan ja yhdessä maksetaan”, on yleinen Hämeenlinnan päättäjien keskuudessa. Mitään parannusta ei koskaan synny alueelle, jos päättäjät eivät pysty tunnustamaan tekemiään virheitä. Jos virheistä ei opita, näitä samoja virheitä toistetaan uudestaan ja uudestaan. Joskus pitäisi pystyä painamaan myös peruutusnappia, jos yleinen etu vaatii sitä. Tällä en viittaa ainoastaan tähän kuntaliitokseen vaan yleiseen hämeenlinnalaiseen poliittiseen toimintakulttuuriin.

    Kun ympärykuntien asukkaat käyvät ostoksilla Hämeenlinnassa, tällöin Hämeenlinnan elinkeinoelämä vilkastuu. Esimerkiksi on toivottavaa, että ympäryskuntien asukkaat käyttävät mahdollisimman paljon Verkatehtaan palveluita, jotta Verkatehtaasta aiheutuvat kustannukset eivät kohdistu kokonaisuudessaan hämeenlinnalaisten veronmaksajien katettavaksi vaan saamme apua kustannusten kattamiseen myös ulkopaikkakuntalaisilta, kun he kuluttavat varallisuuttaan Hämeenlinnan tarjoamiin palveluihin ja viihdykkeisiin.

  5. avatar Tapani Silvo sanoo:

    ”Äly hoi, älä jätä”-nimimerkille:
    Oikein hyvä, että kehittelit edelleen tuota alkuperäistä kommenttiasi, josta todellakin huokui katkeruus Hämeenlinnan ja maaseutu-kuntien yhdistymistä kohtaan! Ilmiömäisen selväksi kävi myös käsityksesi, että syy Hämeenlinnan velkautumiseen olisi esim. Kalvolan liittäytyminen kanta-Hämeenlinnaan.
    Olen monessa mainitsemassasi asiassa aika lailla samaa mieltä kanssasi. Ei minunkaan mielestäni ole mikään selviö, että suurkunnan asukkailla olisi paremmat elinolot, kuin pienempien kuntien asukkailla. Janakkalan tilannetta en tunne, mutta uskon kertomaasi.
    Sittenhän on olemassa pieniä kuntia, joilla on niin vajavainen elinkeino-pohja, että niiden on pakko lyöttäytyä yhteen suurempien kanssa.
    Kuntarajojen muodosta ei mielestäni ole mitään sanomista. Tämä maakaistale kaupungin ja Kalvolan välillä on todellakin ihmeellinen. Lain vaatima hätäratkaisu, joka johtui siitä, ettei Hattula halunnut olla mukana kuntaliitoksessa.
    Ja hyvähän Parolan on porskuttaa. Varuskunta-paikka, johon Valtion verorahoja virtaa Panssari-prikaatin vuoksi…
    Loppulauseeksi tässä sopii hyvin, että tulevaisuuden kuntaliitoksia on tehtävä viisaudella ja vapaa-ehtoisuuden pohjalta! Terv! Tapsa

  6. avatar Äly hoi, älä jätä! sanoo:

    Kysymys on ennemmin pettymyksestä poliittisia päätöksiä kohtaan kuin suunnattomasta katkeruudesta. Olen siitä onnellisessa asemassa, että tarvittaessa pystyn äänestämään jaloillani, mikäli meininki ei muutu Hämeenlinnassa.

    Kuntaliitoksissa ei ole mieltä sellaisten kuntien osalta, joissa asiat ovat suhteellisen hyvin kunnossa ja kaupunginrajat ovat sopivan kokoiset. Näin oli esimerkiksi Hämeenlinnassa ennen kuntaliitoksia, sillä tällöin Hämeenlinnan saattaminen taloudellisesti kestävälle pohjalle oman kylän voimin olisi vaatinut ainoastaan poliittista tahtoa ja pientä hienosäätöä poliittisia päätöksiä tehdessä. Nyt näistä korjausliikkeistä tehdään koko ajan vain vaikeampia toteuttaa.

    Viime aikoina Hämeenlinnan päättäjien poliittinen tahto on keskittynyt erilaisiin suuruudenhulluihin hankkeisiin, joilla muun muassa tuhotaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, jotka tähän asti ovat olleet kuntalaisten vapaa-ajan viettopaikkoja (esim. Engelin ranta-alueen rakentamissuunnitelmat). Tällaiset poliittiset päätökset ovat asioita, joita ei voi mitata rahassa. Niistä aiheutuvia seurauksia valtion pitäisi pyrkiä ehkäisemään kaikin tavoin.

    Esimerkiksi Museovirastoa kiinnostaa enemmän jääkauden muokkaamaa harjumaisemaa rumentavan Ahveniston ränsistyneen maauimalan suojelu kuin Vanajaveden pitäminen kerrostaloilta vapaana vyöhykkeenä. Näissä asioissa Hämeenlinnan päättäjät toimivat sillä tavalla, mikä miellyttää isoja poikia virastoissa ja puoluekoneistoissa, mutta joiden vuoksi yleinen viihtyisyystaso laskee Hämeenlinnassa. Se on varmaan taloudellisesti kiva juttu Hämeenlinnalle, että jotkut etuoikeutetut rikkaat saavat omat Bent Houset järvinäköalalla historialliselta Vanajaveden rannalta, mutta nämä näköalat ovat poissa tavallisilta hämeenlinnalaisilta veronmaksajilta ja lapsiperheiltä.

    Tuosta Kalvolan tilanteesta en osaa sanoa, mutta olin siinä ymmärryksessä, että jos eivät kaikki kunnat olleet taloudellisesti huonossa tilassa, niin ainakin suurin osa näistä kunnista olisi taloudellisti huonossa tilassa kuntaliitoksia tehtäessä, joten lopputuloksena oli se, että ympäryskuntien velat tulivat sosialisoitaviksi hämeenlinnalaisille veronmaksajille ja vastaavasti Hämeenlinna ei saanut taloudellista hyötyä kyseisissä kuntaliitoksissa. Tätä ei kai kukaan kiistä? Tästä syystä oletin, että todennäköisesti myös Kalvola on ollut huonossa taloudellisessa tilanteessa, koska mitä järkeä Kalvolalla olisi muuten ollut liittyä Hämeenlinnaan? En usko, että Kalvolan päättäjät voivat olla tasoltaan samanlaisia kuin Hämeenlinnan päättäjät.

    Kriisikuntien pitäisi tehdä kuntaliitoksia keskenään, mikäli nämä kuntaliitokset ovat niin autuaita, hyödyllisiä ja tehokkaita kuin meille on mainostettu Kokoomuksen suulla. Sen sijaan kriisikuntien ei pidä liittyä hyvinvoiviin peruskuntiin, koska kriisikunnat sosialisoivat velkansa muille ja jäävät niin sanotusti parasiitiksi tai riippakiveksi rasittamaan aikaisemmin hyvinvoinutta kuntaa, minkä seurauksena aikaisemmin hyvinvoivalla kunnalla menee kuntaliitoksen jälkeen huonommin kuntaliitoksen vuoksi. Tällä hetkellä muutamilla puoleilla on vain pakkomielle saada uudistuksia ja suuria muutoksia aikaan. Joskus on käynyt mielessä, että mistä asioista siellä Bilderberg-ryhmän kokouksissa puhutaan ja päätetään Suomen osalta.

    Se hätäratkaisu Hattulan takaa menevästä kaistaleesta ei velvoita Hattulaa liittymään Hämeenlinnaan, itseasiassa se velvoittaa yhtä vähän kuin Verkatehdaiden ja muiden laitosten rakentaminen Hämeenlinnan alueelle velvoittaa Janakkalaa liittymään Hämeenlinnaan. Janakkala ja Hattula eivät ole vaatineet tällaisia asioita Hämeenlinnan alueelle, joten niitä on ihan turha lähteä kovistelemaan kuntaliitoksiin Hämeenlinnan kanssa tällaisilla perusteilla. Tulevaisuudessa Janakkala tullee olemaan hyvin haluttu muuttokunta, mikäli se hoitaa asiansa jatkossakin samalla tavalla kuin tähän asti. Siellä esimerkiksi kulttuurihistoriaa ei ole asetettu vastakkain valtiotason politiikan kanssa. Lisäksi yhä useammat arvostavat yleistä turvallisuutta ja lasten oppimisympäristöä monien muiden asioiden edelle.

  7. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Tästähän voisi jatkaa kirjoittelua vaikka kuinka kauan, mutta voimme kai yhtyä samaan toteamukseen, että Hämeen kuntaliitokset tehtiin ehkä liian heikon tieto-pohjan ja liian heikon analyysin perusteella!
    Mainitsit kuitenkin nyt viimeksi yhden asian, joka minuakin on ärsyttänyt. Ne ovat juuri nuo Engelin-ranta-alueen rakennus-suunnitelmat, joista paljon on kirjoitettu näilläkin blogi-sivuilla.
    Olen ymmärtäväni, että tarkoitus tuhota komeaa ranta-maisemaa rakentamalla sinne ”öykkäri-asuntoja”. Oliko jopa puhetta, että veden päällekin rakennettaisiin? Vai muistanko väärin?
    Eikö jo riitä sen kauniin Linnaa kohti johtavan tien rantamaiseman tuhoaminen rakentamalla sinne ranta-sauna???!!!
    Ketkä saatanan hyypiöt ovat sille rakennuluvan antaneet?
    Luonnon arvoja on jo tarpeeksi pilattu…ei yhtään dispanssia tai poikkeus-lupaa rantojen eksploatointiin!
    Samaa mieltä olen kanssasi myös Ahveniston betoni-altaasta! Terv! Tapsa

  8. avatar Äly hoi, älä jätä! sanoo:

    Harvemmin olen ollut näin samaa mieltä jonkun paikallisen blogikirjoittajan kanssa kuin olen edellisen kommenttisi kanssa.

    Engelin ranta-alueen suunnitelmat eivät ole ainoastaan pois meiltä nykyisiltä hämeenlinnalaisilta vaan ne aiheuttavat pysyvää vahinkoa myös tulevien hämeenlinnalaisten ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanvietto- ja virkistäytymismahdollisuuksille. Kun kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita peitetään asfaltin ja kivikon alle, silloin niitä ei ole mahdollista entisöidä alkuperäiseen kuntoon.

    Tämä asia vain ei kiinnosta hämeenlinnalaisia päättäjiä, koska heidän mielestään Hämeenlinnaa täytyy ”kehittää” tällaisilla suurhankkeilla, joiden edessä kulttuurihistoriamme, ympärisölliset arvot ja viihtyisyytemme saa väistyä.

Jätä kommentti

css.php