SAKSAN TOISEN MAAILMAN SODAN AIKAISESTA PROPAGANDA-KONEISTOSTA…

  Aivan sattumalta, katsellessani televisiosta ajanvietteellistä tietokilpailu-ohjelmaa, kiinnostuin taas kerran jälleen, toiseen maailman-sotaan johtaneista tapahtumista.

  Kilpailun aikana tuli aiheeksi Nurnberg, ja sen menneisyys. Ohimennen mainittiin Hitlerin propaganda jo ennen sodan syttymistä. Kuulin nimen: Leni Riefenstahl. Hän oli tehnyt vuonna 1935 (Hitlerin siunauksella) propaganda-elokuvan ”Triumph des willens” (eng. nimi Triumph of the will).

  Tämän elokuvan väittävät monet tahot olevan parhaan propaganda-filmin, mitä koskaan on tehty.

  Sanon sen heti alkuun: Minulla ei ole minkäänlaisia nazisti-sympatioita! Hankin kuitenkin elokuvan, joka on melkein kahden tunnin mittainen.

  Kylmät väreet menivät moneen kertaan pitkin selkäpiitä, kun ajattelin minkälaista kärsimystä tulevat ajat aiheuttaisivat eritoten meidän vanhempiemme ikäluokalle.

  Kuin sattumalta, on Ruotsin TV nyt lähettänyt kolmen elokuvan sarjan tuonaikaisista tapahtumista, yhteensä n. 5 tuntia.

  Ensimmäisessä ranskalaisten tekemässä osassa näytettiin historiallisia kuvia aina ensimmäisen maailman-sodan ajoista lähtien. Esille tuotiin, kuinka sodan hävinnyttä kansaa (Saksaa) oikein nöyrrytettiin. Verkkokalvolleni jäi yksi kohtaus, jossa saksalaisten sotavankien ryhmässä, oli yksi mies, jolle oli jäänyt ainoastaa piippu… senkin kävi ranskalainen sotilas häneltä riistämässä.

  Saksan kansa paleli ja näki nälkää. Ranskalaiset ottivat haltuunsa kaiken kivihiilen, jota olisi tarvittu lämmön turvaamiseen. Yöllä kävivät ihmiset varastamassa omaa hiiltään ranskaan lähtevistä hiilikasoista.

  Ei kyllä ihme, jos aika oli otollinen Hitlerin kaltaisen despootin tulolle. Hänen teatraaliset kykynsä, ja puhetaitonsa vangitsi kuulijat aivan hurmokseen asti.

  Sitä on vaikea kuvitella tänä päivänä, kuinka tuollainen aate saattoi saada mukaansa melkein koko kansan.

  Hitlerin rinnallehan kohosi myös Goebbels, joka tilasi useitakin propaganda-filmejä. Suurinta teostaan ”Titanic”, hän ei kuitenkaan koskaan ehtinyt saada nazistien aatteita levittämään. Ja kesti hyvin kauan aikaa, ennenkuin elokuva oli saksalaisten katsojien nähtävissä. 

  Toivottavasti nuo ajat eivät koskaan enää palaa! Toivotaan, että EU toimisi rauhan takaajana tulevaisuudessa…    Tapani

9 kommenttia artikkeliin “SAKSAN TOISEN MAAILMAN SODAN AIKAISESTA PROPAGANDA-KONEISTOSTA…”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Niin se vaan jauhaa propakanda meidänkinaikana. Me emme sitä vain huomaa elämme sen keskellä ja pidämme sitä totuutena. Niinhän tekivät saksalaisetkin 30-luvulla. Ei se sen ihmeellisempää ole.
    Me pidämme itseämme viisaanpina kuin saksalaiset silloin mutta samallalailla meihin uppoaa tämä hössötys.
    Kilpailutus ratkaisee kuntatalouden ongelmat, rahaa ei ole, emme pärjää jne…

  2. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Terve, Erkki! Meillä tuntuu olevan hieman samansuuntaiset käsitykset maailman menosta, ja tulevaisuuden ”kehityksen” suunnasta!
    Olis kyllä kiva nähdä jonkinlaisia valonpilkkujakin, ettei aina vaan negatiivista.
    Tuon Hitlerin propagandafilmin kolmekymmentä-luvulta voit nähdä YouTube:ssakin:
    http://www.youtube.com/watch?v=wLYWhsVccwk
    On sitten vähän vertailukohtaa tähän päivään… Koitetaan kestää! Terv! Tapsa

  3. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Korjaan tuota alkuperäis-kirjoitustani sen verran, että vaikka filmi julkaistiin v. 1935, niin se oli kuvattu Reichs-puolue päivillä vuotta ennen (1934).
    Rätt ska vara rätt… Tapsa

  4. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Ei tarvita enään sotia
    Nimittäin mailman tietäjien klaani on aikaansaanut systeemin. Nykyajan epidimioihinhan kehitellään uusia rokotteita joihin hieman lisätään pieniä myrkkyja sopivissa suhteissa sopivissa paikoin Tellustamme. Päämääränä on että tulevaisuudessa (joka saattaa olla piakkoinkin) armaalla pallollamme eläisi ainoastaan viisisataa miljoonaa elannon tarvitsijaa.
    Aarno Järvinen

  5. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Terve, Aarno! Täytyyhän tuo uskoa, koska Sinä sen mainitset, ja Sinähän olet aina totuuden asialla…!
    Sain tästä sota-aiheesta vielä lisää kimmoketta, ja tilasin vieläkin yhden aiheeseen liittyvän elokuvan.
    Elokuva, joka jäi mieleeni 60-luvulta. Eipä se kumma, koska filmi on julkaistu 1961.
    ”Nurnbergin tuomio” on elokuvan nimi (Judgement at Nuremberg). Filmistä on tehty myöhäisempikin versio, mutta yleensä: mitä uudempi, sen enemmän vaan verta ja raakuus-efektejä. Se on käsitykseni. Eivät nämä uudet ohjaajat yleensä pysty päihittämään ”alkuperäis”-versioita. (Hyvä esimerkki, Laine – Mollberg Tuntemattoman ohjaajina)
    Elokuva on kolmen tunnin pituinen, ja nykyajan ihminen ei yleensä jaksa istua paikallaan niin kauan… riippuu tietysti keskittäytymis-kyvysta. Kolmen tunnin oikeudenkäynti on pitkä… on vähän pitempi kuin Perry Mason aikoinaan.
    Päähenkilöthän eivät itse joutuneet oikeuden eteen. Hitler ja Eva Braun tappoivat itsensä. Vain joku päivä sen jälkeen teki Goebbels saman tempun. Sitä ennen hän myrkytti lapsensa, ja tappoi vaimonsa…
    Nurnbergin oikeudenkäynnissä on paljolti kyse Saksan oikeuslaitoksen tuomarien käyttäytymisestä sodan aikana.
    Helppo näin jälkeenpäin, ja kun ei itse ole samassa tilanteessa eikä uhattuna, kysyä missä oli ihmisen oma vastuu. Oliko riittävää sanoa puolustukseksi: ”Tottelin vain käskyjä”! Paljon tuon aiheen ympärille kietoutuu elokuvan sisältö.
    Oikeuden-käynnin aikana näytetään myös autenttinen filmi saksalaisten raakuuksien seurauksista.
    Juuri tuosta ”Tein vain käskyjen mukaan”, alkoivat ajatukseni pyöriä paljon lähempänä olevien asioiden ympärillä.
    Aika hyppy kylläkin asiasta toiseen, mutta eivätkö monet tämän päivän poliitikot käytä hyväkseen tuonkaltaista puolustautumista. Piiloutuvat lakipykälien taakse: ”Emme voineet tehdä enempää… säännökset kielsivät”. Viittaan tällä Vapaavuoren ja hallituksen edustajien ”ripittäytymis-puheisiin”, miksi he eivät halunneet auttaa Turun telakkaa saamaan laivatilausta Suomeen.
    Aika karkea vertaus Nurnbergin oikeude-käynnin ja eräiden suomalaisten poliitikkojen selkärangattomuuden välillä… mutta vertaus kuitenkin. Tulihan tässä pantua pränttiin, mitä tuli mieleen filmiä katsellessani!
    Tapani

  6. avatar Tapani Silvo sanoo:

    No niin! Kohta on ehkä aika Vapaavuoren ottaa varasuunitelma käyttöön:
    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/talous/225018-hs-turun-telakka-vararikon-partaalla
    Epäilen vaan, että sellaista ei ole olemassa… Tapsa

  7. Tällaiset kaupalliset elokuvat oikovat vähän mutkia. Kannattaisi juuri nyt ostaa kirjakaupasta edullinen, vähän alle 30 euroa maksava Goebbels-historiikki, jenkkikirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja Roger Manvellin ja britti, Bostonin yliopiston professori Heinrich Fraenkelin ansiokkaasti ja laajasti lähteistetty, autenttisiin haastatteluihin perustuva kirja., ”Goebbels, Kolmannen valtakunnan propagandaministeri”, Minerva Kustannus Oy 2012. Sitä ei lue kahdessa tunnissa, ei kahdessa päivässäkään, mutta todellista lukunautintoa saa hyvien skribenttien jäljiltä 365-sivuisesta kirjasta, jossa lähdeluettelotkin ovat kymmeniä sivuja. Kirjasta ilmenee Magda Goebbelsin keskeinen osuus kuuden lapsensa surmaajana, unilääkkeiden ja myrkyn antajana. Goebbelsin puolisoiden kuolema bunkkerin puutarhassa, jonne he nousivat portaat ylös käsikynkkää, hyvästeltyään jäljellä bunkkerissa olleet, ja tapahtui vuorokausi Hitlerin itsemurhan jälkeen, oli itse asiassa kaksoisitsemurha Magda Goebbelsin otettua myrkkykapselin ennen aviomiehensä armonlaukausta.

  8. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Kiitos, Inkeri, näkökulmistasi! Tarviskohan taas alkaa lukea kirjoja! Kouluiässä olin suurikin kirjojen ahmija, mutta iän mukana olen laiskistunut sen verran, että enemmän tulee hankittua informaatiota televisiosta syötettynä, ja valmiiksi ohjattuna.
    Ihan oikeassa olet… kyllä näissä kaupallisissa elokuvissa varmaan oikoillaan. Usein aikakin paljon!
    Tämä Nurnbergin tuomiohan kuuluu juuri siihen kategoriaan, amerikkalainen kun on.
    Osissa kuitenkin sen ajan ”näyttelijä-kermaa”, että minä ainakin jaksoin seurata koko elokuvan.
    Näyttelijöinä sellaisia, kuin Spencer Tracy, Burt Lancaster, Richard Widmark ja Montgomery Clift. Pienemmissä osissa vielä Marlene Dietrich ja Judy Garland.
    Mutta ajanvietettähän se on, mutta ei varmaan täysin mielikuvituksen tuotetta.
    Enemmän faktaa luulen kuitenkin sisältyvän mainitsemaani SVT:n dokumentti-sarjaan ”Hitlerin aika” (Hitlers tid). Ensimmäinen osa (ranskalaista tuotantoa) käsitteli Hitlerin tietä ”kehdosta valtaan”… siis ennen varsinaisen sodan alkua.
    Toisessa osassa mainitsemastani Goebbels:in tilaaman elokuvan Titanic:in kohtalosta, jossa paljon väärenneltiin tosiasioita saksalaisten hyväksi… ja englantilaisten häpeäksi.
    Kolmas osa (taas ranskalainen), jossa oli aiheena niiden henkilöiden (etupäässä naisten) kohtelu, joilla oli ollut jonkinlainen suhde miehitys-valtion sotilaiden kanssa.
    Tämä kolmen elokuvan sarja on tekstitetty vain ruotsiksi.
    Täyttä tosiasiaa, on tietysti tuo propaganda-filmi, joka Hitlerin määräyksestä tuotettiin. Leni Riefenstahl:in filmaama, kahden tunnin mittainen dokumentti Reich-puolue päiviltä vuonna 1934. Tähän en ole löytänyt suomen-kielistä versiota, niinkuin en ruotsalaisellakaan tekstillä varustettua. Englantilainen tekstitys on kylläkin. Kiinnostaako, Inkeri? Terv! Tapani

  9. Kiitos tarjouksesta! Muunnellen vanhaa slogania totean, että elämä on lyhyt ja kirjoja on kotonani paljon. Keskityn siis niihin. Toki käyn elokuvissa junan lasten-/seniorilipulla Helsinkiä myöten. . Isäni tultua pitkästä sotavankeudesta ja toivuttuaan yli nelikymmenkiloiseksi hän toi evakkokotiimme turkulaisesta antikvariaatista kaksi laatikollista venäläisiä klassikkoja, ei siis lastenkirjoja. Leo Tolstoin klassikkoromaanin Anna Kareninan luin jo 8-vuotisena Ruotsista palanneena sotalapsena ja ihastuin kuolettavasti kreivi Vronskiin. Uuden ylistetyn Karenina-elokuvan sankarittaren Keira Knightleyn ihanan hatun aion teettää kopiona modistillani.

Jätä kommentti

css.php