RADIO SUOMI: AJANTASAN LAUANTAI-VIERAS (4.1.)

Koska itsekin olen usein ihmetellyt radion asia-ohjelmien tuottajien henkilövalintoja, niin sanotuiksi asiantuntijoiksi, oli tämän päiväinen Ajantasa-ohjelma ”musiikkia” korvilleni.

Useinhan on niin, että monet asiantuntijat ovat tietävinään asioita, jotka jo ennestään ovat kaikkien tiedossa. Ja nämä asiantuntijat esiintyvät usein ikäänkuin ”laumana”, ilman itsenäistä käsitystä.

Tämän lauantain vieraaksi oli kutsuttu Turusta, valtio-opin professori Matti Wiberg.

Hän sai aika vapaasti, ilman vastalauseita, selostaa kantaansa moniin ”kuumiin”, yhteiskunnallisiin, kysymyksiin. Näin suorasanaista selontekoa harvemmin kuulee.

Osansa kritiikistä (niin, suurin osa oli kritiikkiä) sai yliopistojen toiminta, tutkijoiden tekemiset, ja juuri näiden mainitsemieni, suutaan soittavien ”asiantuntijoiden” kuoro.

Osansa sai myöskin Urpilainen, ja yleensäkin hallituksen ja eduskunnan suhteet.

Lisäksi vielä suomittiin median rooliakin. Todella kuulemisen arvoinen puolituntinen.

Ajattelin, ennenkuin aloin tätä kirjoittaa, että useat varmaan, näin vapaapäivänä, seuraavat urheilutapahtumia television välityksellä, jolloin tämä radio-ohjelma on jäänyt huomaamatta.

Mielestäni on Matti Wiberg´in huomioissa paljon ajattelemisen aihetta.

Kuka tietää, vaikka olisi jotain varteenotettavaa myös Hämeenlinnan päätöselinten toimintaan?

Rattoisaa lauantai-iltaa! Tapani

 

P.S. Muistui mieleeni, että kuntayhdistymisen jälkeen, saivat monet liittokuntien virkamiehet suojatun työpaikan viideksi vuodeksi. Nythän se ei ole pois minun verorahoistani, mutta ihan vaan pelkästä uteliaisuudesta, ovatko kaikki sulautuneet ”suur-Hämeenlinnan” byrokratiaan, vai onko joku saanut lopputilin? Vanha totuushan on, että byrokratia kasvattaa byrokratiaa!  D.S.

 

26 kommenttia artikkeliin “RADIO SUOMI: AJANTASAN LAUANTAI-VIERAS (4.1.)”
  1. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Teretere
    Korvat höröl mää kuunteli ja tasa tarkka allekirjota ton 30 minuutti. Pikkase nostais mun miältuntoo,jos joku isokenkäne rahareppurikas toho homma tarttus. Kylmaar mone häne haukkuma assi o iha just niinu rohvessori sanos,sanos kans
    Arska

  2. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Kiitos Aarno, kommentistasi!
    Saattoi olla, ettei monellakaan ollut tähän vastaväitteitä lisättäväksi. Niin selvää tekstiä siinä luettiin.
    Kuitenkin ihmettelen, ettei kenelläkään ole kerrottavana informaatiota p.s.-uteliaisuuteni johdosta?!
    Kritiikistäni, huolimatta m.m. radion, joskus huonosti tehdyistä ”asiantuntija”-valinnoista, pidän radion ohjelmia hyvässä arvossa.
    Viime päivinä olen kyllä ihmetellyt YLE-puheen heikkoa seuraamista pikku-Leijonien mainekkaasta menestyksestä JVM-kisoissa. Kai siinä kustannus-kysymys takana on.
    Ihme kyllä, on täällä ollut ”vapaalla” kanavalla nähtävissä kaikki matsit, joissa Ruotsi on ollut mukana.
    Tämänkin illan finaalia tulen varmasti seuraamaan, ja toivottavasti Suomi, tässä toisessa joukkueiden välisessä kohtaamisessa, Ruotsin päihittää!
    Tuntuu siltä, kuin pikku-Leijonat olisiat kansainvälisesti, paremmin menestyviä, kuin Suomen tuleva Olympia-joukkue. Toivoa tulevaisuudesta siis on!
    Sotshista tuskin kultatoiveita kannattaa elättää.
    Tapsa

    Tähänkin P.S. Kuulin juuri radiosta, että illan JVM-kiekkomatsia VOI seurata YLE-puheen kautta. Tietoa ei kyllä näkynyt YLE-puheen netti-tabloossa… D.S.

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Silvon Tapsalle tiedoksi ilosanoma. Nuorten alle 20-vuotiaiden jääkiekon finaalin tulee suorana tänä iltana Yle Puheesta. Lähetys alkaa 5 minuuttia ennen ottelun alkua. Eli ottanet kuvan Ruotsin televisiosta ja selostuksen Suomen radiosta.

  4. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Kiitos Seppo!
    Havahduin tuohon itsekin vain hetkeä aikaisemmin, kuunnellessani Radio Suomen lähetystä.
    Tarkistin uudestaan, olinko nähnyt väärin YLE-puheen ohjelmiston. Mutta en… siellä netti-tabloossa ei sitä näkynyt.
    Kiitos vinkistä, koskien YLE-puheen ja SVT:n ”yhteis-lähetystä”!
    Siitä tulee vähintäinkin ”stereo”!!!
    Tapani

  5. avatar Jari Mäkelä sanoo:

    Yötä kohden sinne svea mamman maalle . Voitko muuten avata kuvaasi hiukan, soitatko siinä rumpuja ?

  6. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Mitä tapahtui? Malmössa pelatussa JVM-hockeymatsissa alkoivat nuoriso-Leijonat yht´äkkiä heitellä mailojaan ja kypäröitään ilmaan ja pitkin jäätä?
    Ahaa!!! Suomen nuoret päihittivät, etukäteis-suosikit, pikku-kruunut, numeroin 3 – 2.
    Mutta kyllä vähältä piti. Paikka paikoin oli Suomi pahassa pyörityksessä.
    Mutta jääkiekko on jääkiekkoa. Kunntelin ennen matsin alkua ruotsalaisten studio-eksperttien povailua ottelun mahdollisesta lopputuloksesta.
    Aika yleisesti antoivat ymmärtää, että Ruotsi oli liian hyvä vastustaja Suomen Leijonille. Kultamitali olisi siis jo melkein plakkarissa!
    Hyvästä peliotteesta huolimatta, ne ovat maalit jotka ratkaisevat.
    Ja kyllä, ottelun jälkeen, Suomelle kaikki kunnia osattiin osoittaa.
    Melkein yhden illan pituinen kansansuruhan siitä kehkeytyi. Pikkasen rupes jo tuntemaan sääliä hävinneitäkin kohtaan.
    Matsi oli kylläkin niin jännittävä, että välillä täytyi käydä jääkaapilla rauhoittumassa.
    Hyvä Suomi! Kuinkahan kauan HPK saa pitää tämän nuoren maalivahdin riveissään. Hänen kaltaisiaan ovat nuo pohjois-amerikkalaisten agentit luultavasti olleet tähyilemässä.
    Teräväistäkin siihen suuntaan varmaan tullaan houkuttelemaan.
    Kanada oli täkäläisten eksperttien mukaan todellinen pettymys. Eurooppa on ottanut kärki-paikan kiekkomaailmassa. Esim. suomalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten pelitapaan verrattuna ovat kanadalaiset hitaita ja ”kankeita”!
    Hyvää yötä, koko maailmanmestari-kansa!
    Silvon poika

  7. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Jari Mäkelälle:
    Rumpujen ”soittamiseksi” en sitä itse kehtaa sanoa.
    Omistuksessani on huonot, vanhat, kauan sitten lahjaksi saadut, rummut.
    Niitä välillä paukuttelen. Se kun on hyvää hermoille, ja kyllä kai se vähän kuntoakin kohentaa (jos jaksaa rummuttaa hikeen asti).
    Olen aina tykännyt rummuista ja rumpusooloista. Olin nuoruusvuosina varmaan monen orkesterin riesa, mennessäni vaatimaan (kännipäissäni tietysti) heitä soittamaan sitä ja tätä kappaletta… ja rumpusoolon kera.
    Paljon sujuvammin, kuin soitan, kuuntelen suurten mestareiden esityksiä. Levykokoelmaa aina 60-luvulta lähtien.
    Idoleina m.m. Gene Krupa, Buddy Rich, Louie Bellson, Joe Morello ja monta muuta.
    Uusin löytöni on rock-bändi Rush:in rumpali Neil Peart.
    Jos olet kiinnostunut rumpusooloista, niin teeppä haku YouTube:ssa näillä nimi-hauilla, niin löydät ehkä uusia idoleita, fantastisia rytmin kuninkaita.
    Ja jos olet rumpujen ystävä, niin meillä voi olla muutakin jutun aihetta. Omistuksessani on nimittäin suuri määrä myös kuva-aineistoa DVD-filmien muodossa.
    Terv! Tapsa

  8. avatar Jari Mäkelä sanoo:

    Ok ja kiitti vastauksestasi. En ole tällä saralla asiantuntija mutta komppaan ihan kohtuullisesti kylläkin tässä kohtaa.. Otetaan homma vielä tiskille jossain vaiheessa. Aattelin perustaa ihka oman blogin lähitulevaisuudessa.

  9. avatar Jari Mäkelä sanoo:

    Nniin jos ylläpito sen salliii.Mmehän ollaan herran huomassa tässä mielessä

  10. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Jari: Olishan se häpeä, jos epämiellyttäviä ”soro-ääniä” alettaisiin suuremmasti sensuroimaan, ja pannaan-julistamaan. Ahdasmielisyyttähän se, määrätyltä taholta, osoittaisi!
    Asiasta toiseen: Radion nettisivuillä paljon eilisillan MM-kisa tunnelmista;
    http://yle.fi/uutiset/ruotsalaiset_ottivat_raskaasti_tappion_nuorille_leijonille__katkeruutta_yossa/7013586
    Antoisaa Loppiaista! Tapsa

  11. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Loppiaisen purnaus tässä vielä:
    Kuuntelin sattumalta ohjelmaa ”Radio Suomen musiikkivuosi 2013”.
    Ei otsikossa mitään sen kummempaa… musiikki oli, mitä luvattiin. Täytyy kuitenkin tehdä selväksi, että kyseessä eivät olleet vuoden suosituimmat biisit. Niinkuin helposti voi saada mielikuvan.
    Radio Suomessa ja maakuntaradioissa, jauhetaan jonkun (toivottavasti levy-yhtiöiden intresseistä irrallisen) henkilön laatimaa musiikkilistaa.
    Musiikkilistat, myös Radio Hämeeseen, tulevat tietääkseni Helsingistä. Siellä siis etukäteen vaikutetaan (päätetään), mitkä kappaleet tulevat olemaan vuoden eniten soitettujen listalla.
    Aika köyhä-henkinen ohjelma. Ihan yhtä hyvin voisi keksiä otsikon ”Vuoden 2013. aikana soitetut kappaleet, joiden nimi alkaa kirjaimella ”R” (esimerkiksi Rakkaus).
    Kyseessä ei siis ollut lista vuoden suosituimmista biiseistä, ja sen kyllä huomasi.
    Jokunen helmi siellä mukana, mutta muuten niin heikkoa, etten jaksanut kovin pitkälle kuunnella.
    Oli paljon viisaampaa lähteä ulos, kauniiseen auringon paisteeseen, ”happoa” haukkaamaan.
    Ai, kun helpotti, tämä narina taas! Silvon poika

  12. avatar nimimerkki sanoo:

    Sehän näissä listoissa on heikko kohta, että ne on laadittu suurelle yleiölle ja enempi ns. humppakansaa vielä silmällä pitäen. Biisien sanoituksilla ei ole niin väliä kunhan tietyt teemat ja riimitykset toistetaan niin kansaan menee kuin häkä. Olen siirtynyt viime vuosina enemmän klassisen kuuntelijaksi – sielu tuntuu pysyvän paljon stabiilimmassa tilassa näin menetellen.

  13. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Kiitos, Nimimerkki!
    Pikkuisista asioista minäkin numeroa teen? Oikeesti… kuka välittää!
    On vaan niin tragikoomillista, että samalta taholta, jossa päätetään, mitä kappaleita soitetaan eniten, samalta taholta tulee myös lista eniten soitetuista kappaleista.
    Aikamoista omahyväisyyttä!
    Kuten mainitsin, en mokomaa roskaa kovin pitkälle jaksanut kuunnella. Varmaan siellä listan kärkipäässä olisi komeillut Topi Sorsakoski. Ei harva se päivä, ettei hänen kaameaa kurkku-vibraattoaan, esim. kappaleessa ”Tummansininen sävel”, radiossa kuule. Oliskohan merkki vainajan kunnioituksesta, vai mistä?
    Muuten olen musiikin suhteen aikalailla ”kaikkiruokainen”. Kyllä humppaakin mielelläni kuuntelen. Olihan se tullessaan suomalainen vastine amerikkalaiselle ”neekeri-musiikille” ja swingille.
    Big-band jatsi kuuluikin yhteen aikaan mielimusiikkini joukkoon. Orkesterit, kuten Benny Goodman, Tommy Dorsey, Glenn Miller ja Artie Shaw täydensivät huomattavasti levykokoelmaani monen vuoden aikana.
    Pidän arvossa 50- ja 60-luvun rokkia ja pop-musiikkia… aina Led Zeppelin:iin asti.
    Nykyään on harvoin jotain mainitsemisen arvoista tuotettu.
    Eikä klassinen musiikkikaan vierasta ole. Koko elämäni aikana on minua seurannut, niin Sibelius, Tzajkowski, kuin monen muunkin klassiset sävellykset.
    Kuuntelepa, Nimimerkki, esimerkiksi Beniamino Gigli:n aariaa oopperasta ”Helmenkalastajat”. Vaikka ei sanoja ymmärräkään, aistii todella tunnelman tässä romanssissa.
    Yhteenvetona tästä pitkästä sepustuksesta: On hyvä, että meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä oma musiikin suosikki-listamme, välittämästä siitä, mitä radio meille yrittää syöttää!
    Terv! Tapani

  14. avatar nimimerkki sanoo:

    Kiitos vinkistä Tapani, täytyypä joskus kunnella tuo sopivassa hetkessä. kyllä kuuntelen kevyempääkin mutta ehkä pääpaino on esim. autoa ajellessani on siirtynyt tuohon klassiseen. Voisin puolestani suositella Lahden urkuviikoilla silloin tällöin vierailleena Bach:n urkusointuja. Näitä kuunnellessa olen joskus siirtynyt ikäänkuin toiseen ulottuvuuteen.

  15. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Muistan lapsuudestani, usein joulunaikoihin, kuulleeni juuri tuollaista Bach-tyyppistä urkumusiikkia. Teki silloin mahtavan vaikutuksen.
    Näköjään joitakin vuosia sitten edesmennyt Tapani Valsta oli silloin urkujen ”kimpussa”. En tiedä, onko niistä äänityksiä olemassa? Täytyypä tutkia…
    Terveisin! Tapani

  16. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Nimimerkille, Ole hyvä!
    https://www.youtube.com/watch?v=ab5g-FRxdfY
    Tapsa

  17. avatar nimimerkki sanoo:

    Kiittää ja kumartaa.

  18. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Tueksi tuolle otsikko-kirjoituksessa mainitsemalleni Radio Suomen Ajantasalähetykselle, voin ottaa päinvastaisen esimerkin tämän aamu-päivän (8.1.) ajantasan vieraasta.
    Ohjelmassa ”asiantuntijana” esiintyvä, johtaja Jussi Mustonen, elinkeinoelämän keskusliitosta, parhaansa mukaan, yritti ”siloitella” keskustelun aiheeksi noussutta suuryhtiöiden veron-kiertoa. Toiminta, joka vääristää suuryhtiöiden ja pienyrittäjien keskinäisiä kilpailu-mahdollisuuksia.
    Haastattelun korkeaa luokkaa, edustivat toimittaja Anne-Mari Rajalan asialliset kysymykset, joihin taas Mustonen vastauksissaan, suhtautui joko välttelevästi, tai yrittäen selostaa asioiden olevan paikallaan, ja toimivan sääntöjen ja pykälien mukaan. Veronkierron moraalista taustaakaan hän ei ollut valmis kritisoimaan.
    Oma käsitykseni on se, että vaikka kuinka hyvin verotus-säännökset on lain pykäliin kirjattu, niin aina niistä kiertoteitä löytyy, joita nämä yritykset yrittävät parhaansa mukaan käyttää omaksi hyödykseen.
    Joten mielestäni, ei Jussi Mustosella pitäisi olla mitään aihetta ylenpalttiseen tyytyväisyyteen.
    Mustosen haastattelu on lähetyksen ensimmäisenä aiheena:
    http://yle.fi/radiosuomi/template/export/areena.jsp?clip=2108027

    Tapani Silvo

  19. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Kuafton Tapsa
    Säähä bamlaat vanhoist staroist niinku mä,no se siit.
    Mut kyll meirä rariost semmsi ohjelmi tule jotk o kivoi,Puhelinlangat,Entiste nuarte sävellahja,Karonneet levyt ja Toivelevyt. Näihi kaikki saara ite toivoo. Mää ole yht kipalet yrittäny kaikil tyrkyttä mut eijjo natsannu ja sinkku o varmast olemas kosk se mul o sanos
    Arska

  20. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Go´kväll!
    No, voi hitsiläine… mittee´nä supajat? Ookko´nä Oolusta, ja syökkö´nä aamulla puuroo, ja juokko´nä piimee?
    Vakavoituen: Niinhän se on, kun tykkää kovasti jostain kappaleesta, niin haluaa sen muidenkin kuultavaksi. On ihanaa jakaa kuulemisen nautinto jonkun toisen, saman musiikkimaun omaavan, kanssa.
    Näin yksin asujana on kuitenkin pakko yrittää oppia nauttimaan musiikista ilman seuraakin.
    Minun musiikki-narinathan alkoivat aika mitättömästä aiheesta. Se oli tuo YLE:n kokoelma vuoden 2013. eniten soitetuista kappaleista.
    Sieltä Helsingistä syöttää, meitä nuorempi sukupolvi, kaikenlaista oman makunsa mukaista, suurelta osin, keskinkertomusiikkia. Joskus aivan turhaa törkyä. Passaava esimerkki: Vuoden turhin laulu (Ismo Alanko). Hän ei kai ymmärrä itsekään, kuinka oikeassa on.
    Tätä taustaa vasten, on hyvä, että on mainitsemiasi toivemusiikki-lähetyksiä. Vaan kovin vaikeaa on niissä ohjelmissa esille päästä.
    Palaan vielä tuohon nuoremman polven musiikki-toimittajien joukkoon. He tyrkyttämällä tyrkyttävät meille nuorten ”starojen” esityksiä. Alan jo melkein epäillä, että siellä on levy-yhtiöiden sormet pelissä, sukulaisuus-suhteiden t.m.s. kautta. Muuten en kyllä ymmärrä, kun on valittavissa yksi kaunis, vanha, esitys kappaleesta ”a”, ja sama (kappale ”a”) jonkun nuoremman tähden esittämänä. Niin silloin he melkein aina valitsevat tämän uudemman esityksen. Mikä on valinnan perusteena? Että se on uudempi, vai?
    Esimerkkejähän vanhan ja uuden laatueroista on löydettävissä vaikka kuinka paljon.
    Otan tässä vaan yhden: Kuuntelepa ensiksi tämä Mauno Kuusiston tunteikas rakkauslaulu ”Kertokaa se hänelle: http://www.youtube.com/watch?v=SWeFNbKs8Zs
    Tämän jälkeen tuoreempi esimerkki:
    http://www.youtube.com/watch?v=2b9KYkNI604
    Mielestäni kaikki sävelmän tunnelma on poissa, tämän pörröpäisen Merilinnun toteuttaessa itseään. Korvia vihlovaa tuo sanojen veenyytyys. Eikä orkesterin esityksessäkään mitään kaihoisaa rakkauden-tunnelmaa ole löydettävissä!
    Jaa, nyt taisi Aarno jo nukahtaa?! Hyvää yötä!
    Tapsa

  21. avatar Jesuiitta sanoo:

    No ettei ihan kokonaan nukahda, niin…

    http://www.youtube.com/watch?v=V92OBNsQgxU

  22. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Olipa mahtavaa musiikkia! Tuohon kyllä herää, jos ei pumpulitukot korvissa nuku, ja jos kovaääniset ovat päällä!
    Hyppään tässä nyt kuitenkin tuohon otsikoimaani pää-asiaan, Ajantasaan. Nyt kuitenkin tämän aamuiseen (10.1.) lähetykseen.
    Ehkä joillekin asiasta kiinnostuneelle jäi työn, tai muun esteen vuoksi kuulematta:
    http://yle.fi/radiosuomi/template/export/areena.jsp?clip=2108446
    Kansanedustaja Pertti Salolaisen käsityksiä n.s. ”koskisodasta”. Täyttä asiaa, vaikka hämmästyinkin, että sanat tulivat juuri kokoomukselaisen kansanedustajan suusta. Tästäkin muistutus, ettei koiraa ole karvoihin katsomista,
    Hän mainitsee useammankin kerran, niin Keskusta-puolueen, kuin Perus-Suomalaisetkin esimerkkinä tahoista, joille ympäristöasiat ovat toisarvoisia. Miten on asia, tukevatko nämä mainitut puolueet esimerkiksi Talvivaaran tyyppisten, luontoa riistävien, yhtiöiden toimintaa?
    Ajantasan ohjelma jatkuu myös mielenkiintoisena keskusteluna, hallituksen vetämästä kuntien pakkoliitos-suunnitelmasta.
    Mukavaa perjantai-iltaa!
    Tapani Silvo

  23. avatar Saara Finni sanoo:

    Luonnonrakastajaksi itsensä määritellyt Salolainen on myös erinomainen luontokuvaaja, täysverinen luontoihminen, kaiketi harvinainen poikkeus kokoomuksen riveissä. Samanlaisia positiivisia poikkeuksia on varmasti kaikkien puolueiden edustajissa tai ainakin kannattajissa, luojan kiitos.

    Tämä ainoa maailmamme, elämämme kehto, tuntuu toistaiseksi kiinnostavan vain valitettavan harvoja. Mutta olen huomannut, että vuosi vuodelta meitä on kuitenkin yhä enemmän ja että nuorissa on Maankin tulevaisuus. Lapset kun oppivat koulussa nykyään muutakin kuin kymmenen käskyä ja kertotaulun.

    Mitä useampi sini saarela, sitä iloisemmaksi tulen.

  24. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Päivää te kaik kiva ihmise
    Toi Kuusisto uus sovellus (sovitus ja pyh) o iha hanurist.
    Hyvää musaa määki ole naamakirjas jakanu.
    25 kuntaa jokka o kymmenes kaupunkis ova pakkoliitosvyähykkees=aiva sairast (kute koko Sotesotku)
    Mää ihmettele hirmu kauhiast ku tost saarelast ain bamlata ja kuuromykkie kansainvälise yhteisö mailman palkinno saanu yks mahtava Suamalaine Naine o iha piilos.
    Jokoha täsä o tarpeeks (kylmaar helpot) sanos
    Aarno Jii

  25. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Hyvä, Saara! Kadehtittava kyky, pystyä Sinun laillasi, nauttimaan pienistäkin ilonaiheista. Niistä on otettava kaikki irti, alkavathan olla jo aika harvinaisia.
    Itsekin yritän joskus pyöriä pienen pienissä ympyröissä, ja ajatella vain omaa itseään koskevia asioita.
    Ja tämä johtunee kai siitä, että usein, nostaessaan katseen kauempaan horisonttiin, ja alkaessa miettiä maapallomme tulevaisuutta pidemmallä tähtäimellä, tahtoo usein alakuloisuus vallata mielen.
    Eikö ihmiskunta koskaan opi? Pitäisi olla perspektiiviä taaksepäin.
    Elinympäristön pilaantuminen on jo nähtävissä monissa maapallon kolkissa. Ajattelen, nähdessäni TV:stä väläyksia esim. Kiinan pääkaupungista, ihmisten pyöräilevan hengitys-suoja kasvoillaan, että se on heille vain väliaikaista, ja hädän varalta.
    Mutta jos ajattelen heidän jälkeistä sukupolveaan: Silloin ehkä pidetään aivan päivänselvänä ja ”luonnollisena” sitä, että ulkoilma on vaarallista. He eivät ehkä enään muistakaan, millaista on elää puhtaassa ja terveellisessä ilmassa ja tärveltymättömässä luonnossa. Pilattu elinympäristö, käsitteenä, muuttuu normaalitilaksi. Tietoisuus katoaa, miten toisenlaista kaikki voisi olla.
    Ihminen siis vähitellen mukautuu elämään aina vaan huononevassa, ja huononevassa, elinilma-piirissä, ja lopuksi ei osaa muuta kaivatakaan.
    Terv! Tapani

    P.S. Lentoliikennehän kasvaa valtavasti vuosi vuodelta. Mahtavatko lentoyhtiöt olla mukana maksamassa ympäristöveroa? En tiedä.
    Muutamia vuosia sitten, TV-reportteri kyseli Arlanda:n lähtöhallissa, matkalle lähtijöiltä, ovatko mitenkään ajatelleet lentomatkan ympäristö-vaikutuksia? Yhteenvetona vastauksista saattoi lukea, ”Enhän nyt minä, eikä juuri nyt”. Oman pään pensaaseen piiloittamista. Ajattelevat ehkä kompensoida oman matkansa haitat jollakin pullojen kierrätyksellä, jätepaperin palautuksella, t.m.s. (Tää viimeinen oli kyllä ilkeesti kirjoitettu)
    D.S.

  26. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Kaikille kiinnostuneille, muistin virkistykseksi:
    http://www.mediaserver.fi/live/hameenlinna
    Valtuuston kokous verkossa illalla.
    Tapsa

Jätä kommentti

css.php